Mieli haraa muutosta vastaan - Nice Room Muutoksen tekeminen on vaikeaa

Miksi muutoksen tekeminen on niin vaikeaa?


Jos muutoksen tekeminen olisi helppoa, olisimme kaikki täydellisiä. Meidän olisi vaivatonta luopua paheistamme ja olla sellaisia ihmisiä kuin toivoisimme olevamme. Meillä olisi rohkeutta hypätä tuntemattomaan ja toteuttaa unelmamme.

Todellisuus on kuitenkin toista. Persoonallisuutemme, ajattelutapamme ja toimintamallimme ovat muovautuneet sellaisiksi, että elämä sujuisi mahdollisimman helposti. Noudatamme rutiineja ja toimimme automaattiohjauksella. Heräämme aamulla ja hoidamme aamutoimet aina saman kaavan mukaan. Menemme samaa reittiä töihin, käymme samassa ruokakaupassa, istumme ruokapöydässä samalla tuolilla, katsomme samat tv-ohjelmat.


Helpoimman kautta

Tavat ja ajatusmallit toistuvat kaavamaisesti, sillä aivot pyrkivät säästämään energiaa. Kun on tottunut ajattelemaan tai toimimaan tietyllä tavalla, aivoihin on ikään kuin syöpynyt reitti, syvä ura, joka ohjaa ajatuksia ja tekoja pysymään tuolla samalla uralla. Asiat rullaavat itsekseen, eikä aivojen tarvitse ponnistella eikä paneutua vaivalloisiin päätöksentekoprosesseihin.

Siksi uusien asioiden tekeminen on aivoille aina työläämpää kuin tuttujen toistaminen. Vaatii tietoista ponnistelua toimia toisin. On opeteltava katsomaan asioita uudesta näkökulmasta ja rakennettava vanhan tavan tilalle uusi.

Onneksi aivot ovat hyvin muovautuvaiset. Pienet ja mitättömältäkin tuntuvat muutokset ovat hyvää aivojumppaa ja tekevät tietä isommille muutoksille. Sinnikäs toisto luo uusia rutiineja. Vähitellen aivoihin syntyy uusia uria, ja uusi toiminta alkaa sujua yhtä automaattisesti kuin vanhakin.

Pienenkään muutoksen tekeminen ei silti ole helppoa. Rutiinit luovat turvaa. Vaikka kaiken voisi tehdä toisinkin, mieli haraa vastaan. Muutoksen tiellä on lukuisia esteitä, suurin osa omien korviemme välissä.

Tavallisimmat esteet muutoksen tiellä ja kuinka ne selätetään:



1. Vitkastelu

Tavallisin este muutoksen tiellä on vitkastelu. Aloitan huomenna / ensi viikolla / loman jälkeen. Vitkastelija lykkää aloittamista, koska tehtävä tuntuu liian suurelta, vaikealta tai vaivalloiselta. Vitkastelu voi johtua epäonnistumisen pelosta, täydellisyyden tavoittelusta, riittämättömästä itsekontrollista tai siitä, että projekti tuntuu mahdottomalta, koska sitä ei osata jakaa osiin.

Vitkasteluun auttaa 15 minuutin sääntö: päätä aloittaessasi, että 15 minuutin kuluttua on lupa lopettaa. Mitä tahansa asiaa pystyy tekemään 15 minuuttia. Kun pääsee alkuun, on luultavasti valmis jatkamaan pitempään.

Tarkkaile myös, millaisia tekosyitä käytät ollaksesi aloittamatta. Kun opit tunnistamaan verukkeesi, ne on helpompi kukistaa.


2. Pelko

Usein muutosvastarinnan syynä on uskalluksen puute. Tuntematon pelottaa. Uudet tavat tarkoittavat epämukavuusalueelle astumista, eikä se ole kivaa. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos haluaa tehdä asioita toisin kuin tähän saakka.

Jos muutoksen tekeminen pelottaa, kannattaa miettiä, mikä on pahinta, mitä muutoksesta voi seurata. Luultavasti se ei ole mitään ylitsepääsemätöntä. Vastoinkäymiset ja epäonnistumiset kuuluvat elämään. Niiltä ei kannata yrittää suojautua olemalla tekemättä mitään. Miksi kuolla sisäisesti kun on vielä elossa?


3. Motivaation puute

Motivaatio on voima, joka saa meidät liikkeelle. Se ohjaa toimintaa tiettyyn suuntaan. Jos motivaatio puuttuu, ei toiminnastakaan tule mitään. Ilman motivaatiota tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Motivaation puute voi olla jaksamisen puutetta. Nuku ja liiku riittävästi, syö terveellisesti ja opettele rentoutumaan.

Motivaatio kasvaa tekemällä. Aloita 15 minuutin säännön turvin, ja motivaatio saattaa löytyä itsestään. Aseta välitavoitteita ja palkitse itsesi niiden saavuttamisesta.


4. Tavoitteen epämääräisyys

On vaikea tavoitella päämäärää, jota ei ole selkeästi määritelty. Epämääräinen tai epärealistinen tavoite ei motivoi eikä anna toiminnalle suuntaa. Tavoitteita ei myöskään saa olla yhdellä kertaa liikaa. Meillä on rajallisesti voimavaroja, joten ne on suunnattava harkiten.

Määrittele tavoite selkeästi ja yksiselitteisesti. Aseta sille aikaraja. Jos kyseessä on iso muutos, jaa se osiin. Tavoittele vain yhtä muutosta kerrallaan.
5. Perfektionismi

Täydellisyyden tavoittelu estää tekemästä mitään, mitä ei tiedä varmasti hallitsevansa. Perfektionistille on tyypillistä kaikki tai ei mitään -ajattelu: kaikki on joko hyvää tai pahaa, onnistuu täydellisesti tai epäonnistuu surkeasti, välimuotoja ei ole. Siksi perfektionistin rima on kohtuuttoman korkealla.

Mutta miksi tehdä vain sellaista, jonka lopputuloksen tietää etukäteen? Jos onnistuu aina ja kaikessa, tekee liian helppoja asioita.

Pyri tekemään asiat hyvin. Se riittää. Täydellisyyteen pyrkiminen latistaa elämää, koska se estää yrittämästä mitään uutta.
6. Ajanpuute

Aina on kiire eikä aika riitä mihinkään, mutta vaikka kuinka tekee ja touhuaa, mitään ei oikein saa aikaiseksikaan. Ajanpuutteessa on usein kyse puutteellisesta ajanhallinnasta ja kyvyttömyydestä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Unelmat ja tavoitteet hukkuvat helposti velvollisuuksiin, arjen suorittamiseen ja piintyneisiin tapoihin.

Opettele priorisoimaan. Älä nyherrä toisarvoisten asioiden parissa, jos tärkeämmät jäävät sen takia tekemättä. Lopeta haahuilu ja keskity yhteen asiaan kerrallaan.

Pidä ajankäyttöpäiväkirjaa ja selvitä, mihin aikasi kuluu.


7. Rahanpuute


Raha tuo turvaa, ja ajatus tyhjästä pankkitilistä ahdistaa. En voi vähentää työntekoa, lähteä huonosta parisuhteesta, muuttaa maalle tai ulkomaille, opiskella uutta ammattia enkä oikeastaan mitään muutakaan, koska minulla ei ole tarpeeksi rahaa.

Joskus rahanpuute on todellinen este, mutta paljon useammin se on tekosyy. Sillä on helppo huijata itseään: kyllä minä tekisin ja menisin, mutta kun en voi. Tai: teen sen sitten kun olen saanut säästettyä tarpeeksi rahaa. Sitten kun, en nyt.

Kartoita taloudellinen tilanteesi. Tarkkaile rahankäyttöäsi. Tuki rahareiät ja opettele tekemään valintoja. Tee tarvittaessa säästösuunnitelma tai muuta omaisuuttasi rahaksi.


8. Omat uskomukset

Ihminen uskoo, mitä sanoo itselleen. "En ole hyvä missään." "En tule ikinä saavuttamaan tavoitettani." "Kaikki menee aina pieleen." Tällaisten ajatusten toisteleminen muokkaa identiteettiä ja omakuvaa. Jos uskomme, ettemme kykene mihinkään, emme myöskään kykene, koska emme edes yritä. Tavoitteiden toteutuminen epäonnistuu jo omassa päässä.

Meillä on myös lukuisia ulkomaailmaa koskevia uskomuksia. Ne ovat kuin kiikarit, joiden läpi katsomme maailmaa. Uskomukset rajaavat näkökenttää ja vaikuttavat siihen, mitä havaitsemme ja miten tulkitsemme havaintomme.

Jos haluaa muuttua, on luotava uusi minäkuva. Sano itsellesi, että osaat ja pystyt. Vähitellen alat uskoa siihen, ja itsetuntosi vahvistuu.

Tekoja on helpompi hallita kuin ajatuksia. On täysin mahdollista toimia ajatustensa vastaisesti. Kun alkaa toimia eri tavalla kuin aikaisemmin, alkaa vähitellen myös ajatella eri tavalla.
9. Liikaa vaihtoehtoja

Jos vaihtoehtoja ja faktoja on liikaa, päätöksenteko lamaantuu. Tavoite hautautuu loputtomien vaihtoehtojen suohon. Tavoitteellinen toiminta käy mahdottomaksi, kun toiminnalla ei ole suuntaa.

Ota asioista selvää, mutta hellitä sitten ja päästä alitajunta töihin. Aika tekee useimmiten tehtävänsä ja tavoite selkiytyy, kun asiaa lakkaa vatvomasta.

Aseta päätökselle takaraja. Muistuta itseäsi, ettei päätöksen tarvitse olla lopullinen, vaan sitä voi tarpeen tullen aina muuttaa.
10. Näköalattomuus

Muutoksen esteenä voi olla myös kyvyttömyys nähdä vaihtoehtoja. Maailma näyttäytyy mustavalkoisena. Ideointi on ponnetonta. Ensin tulee mieleen se kaikkein tavanomaisin, ja paljon muuta ei sitten tulekaan. Mieli turvautuu valmiisiin vaihtoehtoihin ja vakiintuneisiin ajatusmalleihin. Juutumme tuttuun näkökulmaan ja näemme asiat vain tuosta rajallisesta pisteestä.

Hae tietoisesti uusia näkökulmia ja ajattelutapoja. Tee luovuusharjoituksia. Etsi uusia virikkeitä. Aloita uusi harrastus tai opettele jokin uusi taito. Samalla aivoihin syntyy uudenlaisia ajatusprosesseja.


Lähteitä ja lisälukemista:

  • https://www.aivosaatio.fi/tietoa-aivoista/
  • Tiina Huttu & Reidar Wasenius, Personal Brainer. Treenaa aivosi vireiksi. WSOY 2016.
  • Saku Tuominen & Katja Lindroos, Ravistettava. Toisinajattelijan käsikirja. Tammi 2009.
  • Markku Lappalainen, Miksi aivot sanovat ei. Opi uusi tapa ajatella. Minerva 2015.
  • Caroline Buchanan, The 15 minute rule. How to stop procrastinating and take control of your life. Right Way 2012.
Takaisin muutos-sivulle

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään