Paino kuriin ateriatahtia tiivistämällä

Laihtumisen perussäännön tietävät kaikki: on syötävä vähemmän kuin kuluttaa. Tähän saakka on ajateltu, ettei ole väliä, painottuuko syöminen aamuun vai iltaan, kunhan ei syö omaan kulutukseensa nähden liikaa. Uudet tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että syömisen ajankohdalla saattaa sittenkin olla merkitystä.

Monilla meistä on tapana syödä ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Jos kaikki päivän syömiset sen sijaan tiivistäisi 10 tunnin sisään, se saattaisi olla eduksi sekä terveydelle että painonhallinnalle. Näin kävi ainakin laboratoriohiirillä, jotka pantiin runsasrasvaiselle ”lihotusdieetille”. Ne jaettiin kahteen ryhmään, jotka saivat saman määrän kaloreita. Toinen ryhmä sai syödä ympäri vuorokauden silloin kuin huvitti, toinen ainoastaan 10 tunnin ajan vuorokaudessa. Ensimmäinen ryhmä lihoi ja sairastui metaboliseen oireyhtymään eli sai erilaisia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, toinen pysyi hoikkana ja terveenä.

Sama tulos saatiin ihmisillä, jotka siirsivät aamiaistaan puolitoista tuntia myöhemmäksi ja iltaruokaansa saman verran aikaisemmaksi. Muita muutoksia ruokavalioon ei tehty. Koehenkilöt noudattivat uutta ateriarytmiä 10 viikon ajan, ja rasvan määrä heidän kehossaan väheni verrattuna kontrolliryhmään, joka jatkoi syömistä entiseen tapaan. Samansuuntaisia tuloksia on saatu muistakin tutkimuksista. Ruokailun rajoittaminen päiväsaikaan ajoittuvaan 8–10 tunnin jaksoon parantaa muun muassa veren sokeriarvoja ja verenpainetta. Lisäksi se auttaa pitämään painon kurissa riippumatta juurikaan siitä, mitä ja miten paljon syö.

Tutkijat selittävät ilmiötä sillä, että elimistö noudattaa sisäistä vuorokausirytmiä, joka näkyy elintoiminnoissa myös solu- ja geenitasolla. Esimerkiksi ruuansulatusta ohjaavat geenit ovat aktiivisimmillaan aamulla ja päivällä, kun taas vaikkapa solujen uudistumista ohjaavat geenit ovat aktiivisia öisin. Kun syömisen keskittää päiväsaikaan, jolloin ruuansulatus toimii tehokkaasti, elimistö ei varastoi energiaa rasvaksi vaan kuluttaa sen. Sama ilmiö saattaa selittää myös sitä, miksi vuorotyötä tekevät ja unettomuudesta tai univajeesta kärsivät lihovat helposti: he syövät silloin kun ruuansulatus on lepotilassa.

Syömisessä ei toki ole terveydenkään näkökulmasta kyse pelkästä painonhallinnasta. Vaikka paino pysyisikin kurissa 14 tunnin vuorokautisella paastolla, se ei tarkoita, että muun ajan voisi hyvällä omallatunnolla syödä mitä ja miten paljon tahansa. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio edistää terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla. Se on myös ympäristöteko. Tuoreen tutkimuksen mukaan terveellinen ruokavalio helpottaa merkittävästi maapallon vesipulaa, joka uhkaa jo elämisen edellytyksiä monissa osissa maailmaa. Siirtyminen lihattomaan, kalaa ja kasviksia sisältävään ruokavalioon vähentää laskelmien mukaan veden kulutusta jopa puolella. Puhumattakaan sen suotuisista vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään