Syö kuituja – sekä ala- että yläpää kiittävät!

Suoliston ja aivojen välinen yhteys on viime vuosien uusia tutkimuslöytöjä. Yhteys toimii hermoston ja verenkierron mukana kulkevien yhdisteiden välityksellä. Tätä kutsutaan aivo-suoliakseliksi. Suolistosta on puhuttu jopa ihmisen toisina aivoina.

Tunnereaktiot ja stressi aiheuttavat tunnetusti muutoksia suolen toiminnassa ja suoliston bakteerikannassa. Jokainen tietää, miten huoli, jännitys tai pelko tuntuvat vatsassa. Yleisesti puhutaan myös ns. stressivatsasta. Yhteys toimii toiseenkin suuntaan. Suolistobakteerit tuottavat välittäjäaineita, joilla on yhteys muun muassa mielialoihin. Esimerkiksi hyvän olon hormoni serotoniini syntyy pääosin suolistossa, ei suinkaan aivoissa, niin kuin aiemmin luultiin.

Kuitujen tiedetään olevan hyväksi suolistolle, mutta ne ovat hyväksi myös aivoille. Uusien tutkimusten valossa näyttää siltä, että erityisen hyväksi ne ovat ikääntyville aivoille.

Kun ihminen ikääntyy, aivojen immuuni- eli mikrogliasolut tulehtuvat ja alkavat tuottaa yhdisteitä, joiden tiedetään heikentävän kognitiivisia ja motorisia toimintoja. Se on yksi syy siihen, miksi muisti ja muut aivotoiminnot ikääntymisen myötä hiipuvat. Mikrogliasolut ovat myös Alzheimerin taudin taustalla. Asiaan voi olla yksinkertainen parannuskeino: kuitupitoinen ravinto.
Ruuan sisältämät kuidut lisäävät hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. Kun nuo bakteerit hajottavat kuituja, sivutuotteena syntyy lyhytketjuisia rasvahappoja, kuten butyraattia. Sen tiedetään ehkäisevän mikrogliasolujen tulehdusta. Lääkkeenä annetun butyraatin on eläinkokeissa todettu parantavan koe-eläinten muistia. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako suolistossa luonnostaan syntyvä butyraatti samoin.

”Tiedetään, että ravinto vaikuttaa suolistobakteerien koostumukseen ja toimintaan merkittävästi. Kuitupitoinen ruoka lisää hyvien mikrobien määrää, kun taas runsaasti rasvaa ja proteiinia sisältävä ravinto vaikuttaa mikrobeihin negatiivisesti”, sanoo kinesiologian ja kansanterveyden professori Jeff Woods, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimuksessa syötettiin nuorille ja vanhoille hiirille joko vähän tai paljon kuitua sisältävää ravintoa. Runsaasti kuitua sisältävä ravinto nosti butyraatin ja muiden lyhytketjuisten rasvahappojen pitoisuutta veressä sekä nuorilla että vanhoilla koe-eläimillä. Vähän kuitua sisältävä ravinto puolestaan aiheutti suolistotulehduksen, mutta vain vanhoilla. Tutkijoiden mukaan se kertoo siitä, miten haavoittuvaksi ja vaurioille alttiiksi ikääntyminen meidät tekee. Toisaalta vanhojen koe-eläinten suolistotulehdus väheni dramaattisesti, kun ne saivat runsaskuituista ravintoa.

Tulokset eivät näkyneet pelkästään suolistossa, vaan myös aivoissa. Kuidut vähensivät aivojen mikrogliasolujen tulehdusta vanhoilla yksilöillä. Vaikka tutkimus tehtiin hiirillä, tutkijat uskovat, että samaa pätee myös ihmisillä. ”Ravinnolla on merkitystä. Vanhat ihmiset saavat ravinnostaan 40 prosenttia vähemmän kuituja kuin heidän suositusten mukaan pitäisi. Sillä on negatiivisia vaikutuksia asioihin, joita ei tule ajatelleeksikaan, kuten aivoterveyteen ja tulehdusreaktioihin”, sanoo Rodney Johson, tutkimuksen johtaja.

Ilmiötä on toki tutkittava vielä ihmisillä. Selvää kuitenkin on, että kuitujen syömistä kannattaa lisätä jo pelkästään suoliston hyvinvoinnin takia. Jos se lisäksi auttaa aivoja pysymään terässä, aina parempi.
Lähde:
Butyrate and Dietary Soluble Fiber Improve Neuroinflammation Associated With Aging in Mice. Frontiers in Immunology, 2018; 9, 1832. https://www.sciencedaily.com/releases/2018/09/180914084850.htm

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään