Kahvi on osoittautunut oikeaksi terveyspommiksi. British Medical Journalissa julkaistussa katsauksessa koottiin yhteen kahvin vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia ja todettiin, että säännöllinen kahvinjuonti muun muassa ehkäisee ennenaikaisen kuoleman riskiä ja suojaa sydänsairauksilta ja joiltakin syöviltä, kuten ihon, kohdunkaulan ja virtsarakon syöviltä sekä erityisesti maksasyövältä ja muilta maksasairauksilta. Se saattaa myös ehkäistä sappikivien muodostumista ja kihtiä.

Katsaus oli niin sanottu sateenvarjotutkimus, jossa käytiin läpi 201 metatutkimusta. Kukin metatutkimus on jo itsessään laaja, aiempien tutkimusten pohjalta tehty synteesi, joten aineisto on mittava.

Samansuuntainen tulos saatiin laajassa tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 500 000 ihmistä kymmenessä Euroopan maassa 16 vuoden ajan. Kahvinjuojien kuolleisuus oli kaikissa maissa pienempi kuin niillä, jotka eivät juo kahvia, vaikka kahvin valmistuksen ja juomisen tavat vaihtelevat maasta toiseen. Erityisesti kahvi näytti suojaavan ruuansulatusjärjestelmän ja verenkiertoelinten sairauksilta.

Hollannissa puolestaan havaittiin 2000-luvun alussa vahva käänteinen yhteys kahvin ja kakkostyypin diabeteksen välillä. Mitä enemmän juo kahvia, sitä pienempi on sairastumisriski. Sama tulos on sittemmin saatu useissa suurissa väestötutkimuksissa, myös Suomessa.

Kahvin on todettu suojaavan myös Alzheimerin ja Parkinsonin taudeilta.

Syy kahvin terveellisyyteen ei ole kofeiinissa, sillä valtaosa kahvin terveyshyödyistä saadaan myös kofeiinittomalla kahvilla, ja toisaalta muilla kofeiinia sisältävillä juomilla ei ole samanlaisia vaikutuksia.

Paahdetussa kahvissa on kuitenkin yli 1000 yhdistettä, joista kofeiini on vain yksi. Kahvin vaikutukset syntyvätkin todennäköisesti usean yhdisteen yhteisvaikutuksena. Tällä hetkellä tukijoita kiinnostavat erityisesti kahvin sisältämät fenoliyhdisteet, joista monet toimivat elimistössä antioksidantteina eli suojaavat haitallisilta muutoksilta. Osa fenoliyhdisteistä on antikarsinogeenisia. Ne hillitsevät syöpäsolujen jakautumista ja kiihdyttävät niiden tuhoutumista.

Väestötutkimukset eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Kahvi vaikuttaa meissä yksilöllisesti. Esimerkiksi kofeiini piristää vain osaa ihmisistä. Kolmasosa menettää kahvista yöunensa, toinen kolmasosa kokee kahvin piristävän jonkin verran, ja loput eivät huomaa minkäänlaista vaikutusta. Erot johtuvat geenistä, joka vaikuttaa kofeiinin hajoamiseen.

Kofeiinin hajoamisnopeudella on merkitystä terveyden kannalta. Jos kofeiini säilyy elimistössä pitkään eli päivällä juodun kupillisen vaikutus tuntuu vielä illalla, riski sairastua sydäntauteihin saattaa lisääntyä. Nopea kofeiinin hajoaminen puolestaan vähentää riskiä. Tässä toimii kuitenkin luonnollinen suoja: harva juo runsaasti kahvia, jos kokee sen vaikuttavan oloonsa negatiivisesti.

Muiden kahvin sisältämien yhdisteiden kohdalla saattaa olla sama tilanne. Joitakuita jokin tietty yhdiste suojaa taudeilta, toisia ei.

Yksilöllisistä eroista huolimatta kolme tai neljä kupillista päivässä on – ainakin nykytiedon valossa – turvallinen annos kaikille. Monille se antaa myös runsaasti terveyshyötyjä. Vain raskaana oleville naisille kahvista saattaa olla haittaa.