Kulttuuri pidentää ikää

Kulttuurinharrastaja elää keskimäärin kolme vuotta pitempään kuin ihminen, joka ei harrasta kulttuuria. Kulttuuriharrastuksen vaikutus elinvuosiin on siten suurempi kuin laihduttamisen tai terveysliikunnan.
Tieteellistä tutkimusta aiheesta on tehty Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Neurologi Markku T. Hyyppä tutkimusryhmineen on tutkinut asiaa Suomessa ja todennut, että aktiivisimmin erilaisissa kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat ja kulttuuria eri muodoissaan harrastavat elävät pisimpään ja kohtuullisen aktiivisetkin pitempään kuin passiiviset.

Eroa kulttuuria harrastavien ja harrastamattomien välillä eivät selitä ikä, sukupuoli, ylipaino, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, terveyskäyttäytyminen, mielenterveys tai terveydentila. Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan muista tekijöistä riippumaton, erillinen terveysvaikutus.

Hyyppä arvelee, että suojatekijä ei ole kulttuuri tai taide sinänsä vaan yhdessä muiden kanssa harrastaminen ja siihen liittyvä yhteisöllisyys ja osallisuuden tunne. Samaa yhteisöllisyyttä voi hakea varsinaisten kulttuuriharrastusten lisäksi myös esimerkiksi vapaaehtoistyöstä, yhdistys- ja seuratoiminnasta, käsityö- ja liikuntakerhoista, kuoroista, kotiseutuyhdistysten toiminnasta tai vaikkapa vaihtoehtoliikkeistä.


Todennäköisiä vaikutusmekanismeja on useita

Hanna-Liisa Liikanen on todennut väitöstutkimuksessaan, että taide- ja kulttuuritoiminta parantaa hyvinvointia neljällä keskeisellä tavalla:

  1. Taide antaa elämyksiä ja merkityksellisiä aistinautintoja.
  2. Taidetta ja kulttuuria harrastavat kokevat itse terveytensä ja elämänlaatunsa paremmaksi.
  3. Taideharrastukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat parantamaan elämänhallintaa.
  4. Taide lisää asuin-, työ- ja hoitoympäristöjen viihtyisyyttä ja kauneutta.

Taide vaikuttaa siis monella tavalla ja tasolla. Se virkistää aisteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaa. Se koskettaa sisintä ja nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, joita ei ehkä osaa tai rohkene sanallisesti ilmaista. Usein ne ovat tunteita, joille ei arjessa ole tilaa. Siksi taide lisää itsetuntemusta, antaa keinoja käsitellä ongelmia ja avaa ovia uusiin maailmoihin. Samalla se antaa mahdollisuuden kokea rajujakin tunteita sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.

Taide myös kyseenalaistaa, esittää kysymyksiä ja saa meidät kenties näkemään asiat toisin kuin olemme tottuneet. Parhaimmillaan taide tiivistää jotain oleellista ajasta ja yhteiskunnasta, jossa elämme, ja elämästä yleensä. Taide yksinkertaisesti kehittää ihmistä henkisesti; sivistää.

Taiteen vaikutus näkyy fysiologiassakin. Kulttuuritoimintaan osallistuvien adrenaliini- ja prolaktiiniarvot (nk. hyvinvointihormonit) ovat korkeammat ja verenpaine alhaisempi kuin osallistumattomien. Sairaalaympäristössä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että musiikki ja muu taide muun muassa vähentää lääkkeiden tarvetta ja hermostuneisuutta, parantaa synnytyksen kulkua ja vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta. Musiikki – erityisesti elävä musiikki – laskee potilaiden verenpainetta ja vähentää hormonaalista stressiä.


Musiikki koetaan kokonaisvaltaisesti


Taiteenaloista eniten on tutkittu musiikkia, sillä sen vaikutuksia aivoihin on ollut helpointa tutkia.

Musiikin kuuntelu näkyy aivojen toiminnassa laaja-alaisesti. Otsalohko määrittelee, millaisesta musiikista on kyse. Aivokuoren kuuloalue ohimolohkossa analysoi äänen laatua ja voimakkuutta. Rytmin kuulemiseen osallistuvat ohimo-, päälaki- ja otsalohkot sekä pikkuaivot.

Musiikkiin liittyvä tunnekokemus aktivoi aivojen limbisen järjestelmän. Se, millaisia tunteita musiikki herättää, riippuu aiemmista kokemuksista. Eniten vaikuttaa oma mielimusiikki, oli se mitä hyvänsä. Se aktivoi aivojen syviä rakenteita, mihin tarvitaan yleensä jokin hyvin voimakas tunneärsyke.

Musiikin herättämät tunteet eivät ainoastaan "tunnu" vaan ovat usein objektiivisesti havaittavissa ja mitattavissa. Positiivinen musiikkielämys vapauttaa verenkiertoon hyvän olon hormoneja – dopamiinia ja oksitosiinia – ja laskee stressihormonin tasoa. Rauhallinen musiikki rauhoittaa, piristävä musiikki puolestaan tehostaa suoriutumista tehtävistä, jotka edellyttävät psykomotorista tai kognitiivista nopeutta, päättelyä, päätöksentekoa, tarkkaavaisuutta, työmuistia ja luovuutta.
Musiikki parantaa

Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että itse valitun musiikin kuuntelu vähintään tunnin ajan päivässä paransi aivohalvauspotilaiden kielellistä muistia ja tarkkaavaisuutta sekä vähensi aivohalvauksen jälkeistä masennusta ja sekavuutta. Lisäksi musiikin avulla voitiin edistää potilaiden kävelykyvyn palautumista sekä muuta karkeamotoriikan korjaantumista.

Musiikin on todettu myös nopeuttavan toipumista leikkauksista. Oleellinen tekijä toipumisen tehostumisessa on musiikkiin liittyvä emotionaalinen lataus. Musiikki aktivoi mielihyväjärjestelmän keskeisiä rakenteita ja saa tunteet liikkeelle.

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu musiikin vaikutusta masennuksen hoidossa. Jo toisen tai kolmannen musiikkiterapiaistunnon aikana potilaan mielikuvat ja tunteet muuttuivat ja ahdistus väheni. Kolmen kuukauden musiikkiterapian jälkeen masennus ja ahdistus olivat vähentyneet ja toimintakyky parantunut verrattuna ryhmään, joka sai tavanomaista hoitoa. Teho oli lähes kolminkertainen lääkehoitoon ja terapiakeskusteluihin nähden.
Pitkäkestoisen musiikinkuuntelun vaikutuksia:

  • muokkaa aivokuoren rakennetta
  • vaikuttaa reseptoreihin, jotka liittyvät hermosolujen kasvuun ja erilaistumiseen, liikkeiden säätelyyn, oppimiseen, muistiin sekä tunteiden säätelyyn
  • lisää uusien hermosolujen tuotantoa
  • lisää dopamiinin tuotantoa aivoissa, mikä vaikuttaa liikkeiden säätelyyn, motivaatioon, uneen, mielialaan, tarkkaavaisuuteen ja oppimiseen.
Kaikki taide on hyväksi

Muidenkin taiteenalojen vaikutuksista tiedetään jotain. Esimerkiksi lukeminen on monella tavalla kehittävää. Kognitiotieteiden dosentti Minna Huotilainen on todennut (HS 16.7.2016), että lukeminen treenaa aivoja tehokkaasti ja tekee hyvää muistille. Lukeminen on monivaiheinen prosessi, joka alkaa kirjainten tunnistamisesta. Sen jälkeen kirjainyhdistelmät muuttuvat mielessä käsitteiksi, jotka muodostavat lauseita. Aivojen on suhteutettava lauseiden merkitys edeltäviin ja seuraaviin lauseisiin, jotta tekstistä muodostuu ymmärrettävä kokonaisuus. Lisäksi juonen ja henkilöiden muistamiseen tarvitaan iso muistialue.

Lukiessaan lukija ennakoi kirjan tapahtumia ja kokee tunteita, jolloin ennakointiin ja emootioihin liittyvät aivoalueet aktivoituvat. Vaikka lukemista harrastetaan yleensä yksin, mukana on sosiaalisen läsnäolon tuntu. Lukija peilaa tarinan henkilöiden ajatuksia ja elää hengessä mukana.
Käsitöiden harrastamisen on puolestaan todettu kehittävän luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Kahdella kädellä tekeminen parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä. Keskittyminen ja oppiminen tehostuvat. Käsityöt auttavat myös rentoutumaan ja purkamaan stressiä.

Tanssi treenaa kehon lisäksi aivoja

Tanssiminen yhdistää musiikin ja liikkeen ja aktivoi laajasti eri hermoverkostoja, jolloin hermoverkkojen väliset yhteydet vahvistuvat. Tanssiaskelia opetellessaan ihminen harjoittaa samalla huomaamattaan oppimisvalmiuksia ja hioo loogisanalyyttisiä taitoja.

Musiikin ja liikunnan yhdistelmä myös tuottaa tunnekokemuksia, jotka omalta osaltaan edistävät aivojen hyvinvointia.


Taideharrastus on laaja-alainen hyvinvoinnin lähde

Kulttuurin ja taiteen harrastaminen on kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen hyvinvoinnin lähde. Se antaa ihmiselle kanavan ilmaista itseään ja on monin tavoin muutenkin tyydyttävää. Henkisen hyvinvoinnin lisäksi sen on siis osoitettu parantavan myös fyysistä terveyttä, jopa pidentävän elinikää.

Kenties kulttuurin ja taiteen tärkein terveysvaikutus kuitenkin on, kuten Helsingin yliopiston julkaisemassa Hyvinvointia kulttuurista -raportissa todetaan, että se antaa meille hyvän syyn elää.


Lähteet:

Takaisin ikä-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään