Luovuutta voi opetella – Nice Room Luovuutta voi opetella

Luovuutta voi opetella

Luovuus ei kuulu vain taiteilijoille. Luovuus on kykyä tuottaa jotain uutta ja omaperäistä, oli kyse sitten näkökulmasta, ongelman ratkaisusta tai taideteoksesta. Luovuutta on tuttujen asioiden yhdistäminen uudella tavalla tai ratkaisujen keksiminen arkisiin pulmiin.

Ihminen on luovimmillaan silloin, kun aivoissa on runsaasti ns. onnellisuushormoneja eli dopamiinia ja erityisesti serotoniinia. Serotoniinitaso on korkeimmillaan aamuisin. Siksi moni kokee olevansa tuottavimmillaan juuri aamuisin. Luovuutta syövät stressihormoni kortisoli ja univaje.

Luovuuden huippuvuodet sijoittuvat keski-ikään, mutta usein luovuus säilyy pitkään sen jälkeenkin. Eri tieteen- ja taiteenaloilla luovuus huipentuu hieman eri ikäisenä, esimerkiksi matematiikassa ennen 40 vuoden ikää mutta filosofiassa ja kirjallisuudessa selvästi myöhemmin.


Luovuuden määrä ei ole vakio

Luovuus ei ole synnynnäinen ominaisuus. Geenit selittävät siitä vain noin 10 prosenttia, loppu on itsestä kiinni. Luovuutta voi opetella tietoisesti. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että opettelee katsomaan asioita uusista näkökulmista.

Aivoja voi treenata luovemmiksi: Valitse hetki, jolloin aivosi eivät askaroi minkään tietyn asian kimpussa. Ryhdy tekemään jotain, mikä ei vaadi keskittymistä mutta vie ajatukset pois ulkomaailmasta. Lähde vaikka kävelylle, tee jotain kotiaskaretta tai selaile päämäärättömästi nettisivuja. Hae sitten mieleesi jokin mukava muisto ja anna sen jälkeen mielen vaellella vapaasti.

Kun aivot ovat tilassa, jossa ne eivät keskity mihinkään kognitiivisesti vaativaan, muisto aktivoi aivojen lepotilaverkoston (DMN). Muistot ovat tallentuneet aivoihin ketjuina, jolloin yksi muisto tuo mieleen toisen ja jostain tietystä muistikuvan yksityiskohdasta alkaa purkautua lisää yksityiskohtia.

Kun mieli harhailee keskittymättömässä tilassa, alkaa syntyä ideoita. Aivot löytävät uusia yhteyksiä ja päätyvät sattumanvaraiselta vaikuttaviin oivalluksiin, joissa voi olla siemen uudenlaiseen ratkaisuun johonkin mieltä vaivaavaan pulmaan.
Näin lisäät luovuutta jokapäiväisessä elämässä:

  • Varaa joka päivälle aikatauluttamatonta aikaa ja käytä se tekemällä jotain uutta, kulje vaikka työmatka eri reittiä, selaile uutta lehteä tai käy taidenäyttelyssä. Kaikki tavanomaisesta poikkeava ruokkii luovuutta.
  • Vaihda tietoisesti näkökulmaa: mieti, millä tavalla lapsi, insinööri, runoilija tai metsuri tarkastelisi käsillä olevaa kysymystä.
  • Älä pelkää virheitä. Kokeile uusia asioita, heittele päättömiä ideoita, ota riskejä. Tee asioita, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle. Synkkä mielentila tappaa luovuuden.
  • Astu ulos mukavuusalueeltasi. Jos tekee vain samaa kuin on tehnyt aina ennenkin, aivot urautuvat eikä uusia ajatuksia synny.
  • Leiki, naura ja hassuttele. Tosikkomaisuus on luovuuden vastakohta. Katso kesken työpäivän hauska video tai piirrä pomon kuvaan sarvet.
  • Suhtaudu avoimesti kaikenlaisiin ajatuksiin. Johonkin tiettyyn tilanteeseen sopivaa ratkaisua tai ideaa voi soveltaa muuallakin.
Lähteet:

  • Richard Wiseman, Minuutissa muutokseen. (Suom. Heli Naski.) Atena 2010.
  • Earl Meagan, Dare to Daydream. Unlocking Your Imagination To Find New Solutions. Brain World 9:1, 52–54.
  • Isto Ruoppala, Luovuus ja viisaus osana persoonallisuutta. Teoksessa Riitta-Leena Metsäpelto & Taru Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet. PS-Kustannus 2010.
  • https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3779797/
Takaisin muutos-sivulle

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään