Tahdonvoimaa tarvitaan moneen – Nice Room Mitä tahdonvoima on?

Tahdonvoimalla mielitekoja vastaan?

Tahdonvoima – toisin sanoen itsekontrolli, peräänantamattomuus ja kyky vastustaa kiusauksia – on yksi ihmisen tärkeimmistä resursseista. Sitä tarvitaan aina, kun pyritään saavuttamaan jokin päämäärä, iso tai pieni. Ilman tahdonvoimaa hetkelliset mielihalut johdattavat meidät harhapoluille, ja tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Mielihaluille on helppo antaa periksi, sillä kiusauksia vaanii kaikkialla. Netti ja sosiaalinen media vetävät puoleensa kesken työpäivän. Toinen toistaan houkuttelevammat herkut ja ylisuuret ruokapakkaukset viekoittelevat syömään enemmän kuin kulutamme. Loputon tavaravalikoima ja yötä päivää auki olevat nettikaupat houkuttelevat meitä kuluttamaan yli varojemme.

Joidenkin arvioiden mukaan noin neljäsosa valveillaoloajasta menee erilaisten halujen vastustamiseen. Melkein puolessa tapauksista itsekontrolli pettää ja mielihalu vie voiton.


Päätöksenteko on raskasta

Tahdonvoimaa tarvitaan moneen asiaan. Erityisen paljon tahdonvoimaa syö päätöksenteko. Sen vuoksi kannattaa välttää merkityksettömien asioiden jahkailua, kuten pastapussin valintaa kaupan hyllyllä lukemattomien miltei samanlaisten joukosta, ja säästää aivoenergiansa tärkeämpiin koitoksiin.

Myös keskittyminen ja ongelmanratkaisu kuluttavat henkisiä voimavaroja. Siksi monen on helpompi vastustaa kiusauksia aamuisin kuin illalla työpäivän jälkeen. Jos siis aikoo mennä töiden jälkeen lenkille tai jättää kotimatkalla sen tavaksi tulleen noutopizzan tai karkkipussin ostamatta, tahdonvoimaa kannattaa päivän mittaan säästellä.

Tahdonvoimaa verottavat myös stressi ja unenpuute. Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, miten helppoa stressaantuneena tai väsyneenä on livetä hyvistä päätöksistä. ”Pakko saada lasillinen.” ”Tänään en jaksa miettiä laihduttamista, nyt kaivaudun viltin alle sohvalle ja syön vähän suklaata.”

Tahdonvoima on koetuksella silloinkin, kun taistelee kiusausta vastaan mutta lopulta luovuttaa. Lopputulos ei vaikuta asiaan; periksi antaminen ei palauta henkisiä resursseja, jotka on jo kuluttanut.
Aivot tarvitsevat energiaa

Aikaisemmin ajateltiin, että tahdonvoima kuluu, kun sitä käyttää. Nykytiedon valossa se kuitenkin kuluu vain, jos sen uskoo kuluvan. Aivan samoin kuin toiset jatkavat fyysistä suoritusta väsymyksestä välittämättä ja toiset luovuttavat heti kun tuntuu vähänkin raskaalta, vankkumattomaan tahdonvoimaan uskovien tahdonvoima riittää pitemmälle kuin niiden, jotka uskovat sen kuluvan helposti. Luovuttamisessa on kyse siitä, että antaa itselleen luvan luovuttaa. Väsymyksen tunne – sekä henkinen että fyysinen – tulee paljon aikaisemmin kuin voimat todellisuudessa ovat lopussa.
Usko auttaa kuitenkin vain tiettyyn rajaan saakka. Sen jälkeen kaikki ovat samalla viivalla: tahdonvoima on yksinkertaisesti huvennut. Tahdonvoiman kulumisessa on paljolti kyse verensokerista. Tahdonvoima, kuten kaikki muukin aivotoiminta, tarvitsee paljon glukoosia eli rypälesokeria. Aivot kuluttavat noin 20 prosenttia kaikesta elimistön käyttämästä energiasta. Mitä enemmän aivot ponnistelevat, sitä enemmän ja nopeammin ne kuluttavat glukoosia. Tahdonvoiman ylläpitämiseksi on siis syötävä säännöllisesti.

Tässä tullaan laihduttamisen paradoksiin: on syötävä, jotta pystyy vastustamaan halua syödä! Kun glukoositaso on matala, aivot janoavat energiaa ja suorastaan huutavat jotain sokeripitoista ja verensokeria nopeasti nostavaa. Siksi laihduttajan kannattaa syödä hitaita hiilihydraatteja ja proteiineja tasaisesti pitkin päivää
Tahdonvoima ei ole luonteenpiirre

Kuinka moni meistä onkaan selittänyt laihdutuskuurin epäonnistumista tai tipattoman tammikuun keskeytymistä puutteellisella tahdonvoimalla. ”Minulla ei ole tarpeeksi tahdonvoimaa” käy perusteluksi miltei mihin tahansa repsahdukseen. Sillä voi puolustella myös sitä, ettei edes aloita mitään ponnistelua vaativaa. Eihän minusta kumminkaan ole siihen.

Tahdonvoima ei kuitenkaan ole pysyvä ominaisuus tai luonteenpiirre. Sitä voi vahvistaa harjoittelemalla.
Treenaa tahdonvoimasi vahvaksi

Tehokas keino tahdonvoiman vahvistamiseksi on meditoiminen eli ajatusten keskittäminen nykyhetkeen. Tavallisesti mieli harhailee sinne tänne ja kulkee omia polkujaan. Mitä enemmän harjoittelee tuon harhailutaipumuksen vastustamista ja ajatusten keskittämistä meneillään olevaan hetkeen, sitä helpompaa on vastustaa myös kiusauksia.

Meditoimisen on todettu vahvistavan keskittymiskykyä ja häiriönsietokykyä. Muutokset näkyvät aivokuvissa. Meditoimista pitkään harrastaneilla on enemmän harmaata ainetta otsalohkon etuosassa ja muilla mielen hallintaan liittyvillä aivoalueilla.

Toinen tehokas keino treenata mieltä on muuttaa jotain tottumusta tai tapaa, joka tavallisesti sujuu automaattisesti eikä vaadi miettimistä tai päätöksentekoa. Oikeakätinen voi esimerkiksi alkaa käyttää johonkin rutiinitehtävään vasenta kättä.

Erityisen tehokkaasti itsehillintää harjoittaa oman puhetavan muuttaminen. Esimerkiksi täytesanoista – niinku, tota – luopuminen tai kirosanojen välttäminen nostaa tahdonvoiman ”yleiskuntoa” eli lisää kykyä vastustaa kiusauksia myös silloin, kun henkiset voimavarat ovat vähissä.

Jopa ryhdikkään asennon ottaminen lisää tahdonvoimaa, niin absurdilta kuin se saattaa kuulostaakin. Kun ristii kädet rinnalle, jännittää lihakset ja istuu suorassa, on helpompi sanoa houkutuksille ”ei”.
Ohita kiusaukset

Tutkimusten mukaan ne, jotka pitävät tahdonvoimaansa vahvimpana, ovat suurimmassa vaarassa antaa periksi kiusauksille. He nimittäin altistavat itsensä useammin houkutuksille, koska uskovat pystyvänsä vastustamaan niitä.

Helpoin tapa voittaa kiusaukset on huolehtia siitä, että välttää koko kamppailun. Kun suunnittelee päivänsä ja elämänsä sellaiseksi, että houkutuksia ja kiusauksia tulee vastaan mahdollisimman vähän, niiden vastustaminen ei jää tahdonvoiman varaan.

Helpoimmalla pääsee luomalla rutiineja. Kun jostain asiasta on tullut tapa, sen tekeminen sujuu itsestään eikä siihen tarvita motivaatiota tai tahdonvoimaa. Esimerkiksi hampaidenpesu kuuluu yleensä itsestään selvästi aamu- ja iltarutiineihin, joten sen kanssa ei tarvitse erikseen kamppailla.

Tahdonvoima kannattaa siis suunnata säännöllisen tavan luomiseen. Parhaiten uuden tavan omaksuminen onnistuu, kun sen liittää johonkin vanhaan tai vaihtaa vanhan tavan uuteen. Esimerkiksi venyttelytuokion ujuttaminen aamurutiineihin tai iltapäiväsuklaan vaihtaminen hedelmään onnistuu yleensä melko vähällä vaivalla, ja ajan mittaan ne kuuluvat päivään yhtä automaattisesti kuin hampaiden harjaaminen.
Mieliteko on pelkkä ajatus

Jatkuva pyrkimys hallita ja kontrolloida itseään on hyvin kuluttavaa. Itsehillinnän kannalta tärkeintä on keskittää voimansa yhteen asiaan kerrallaan ja hoitaa se loppuun saakka ennen seuraavaa. Keskeneräiset asiat ponnahtelevat alinomaa mieleen ja häiritsevät keskittymistä käsillä olevaan tehtävään. Loppuun suoritettu asia tai saavutettu tavoite sen sijaan voidaan siirtää ”homma hoidettu” -lokeroon, jolloin se lakkaa hiertämästä.

Jos esimerkiksi yrittää tehdä suurta elämäntaparemonttia, ei hyödytä kamppailla samanaikaisesti sekä ruokavalion, liikunnan että paheiden kanssa. Kun aivot alkavat ponnistella yhtä päämäärää kohti, ne ryhtyvät automaattisesti säästämään tahdonvoiman käyttöä muissa asioissa. Siksi on tehokkaampaa aloittaa yhdestä osa-alueesta ja edetä vasta myöhemmin vähitellen muihin.

Kun mieliteko herää, on syytä muistaa, että se on pelkkä ajatus, ei tosiasia. Sille ei tarvitse antaa valtaa. Turvaudu meditoimiseen ja tarkastele mielitekoa kaikessa rauhassa. Kuulostele, miltä se tuntuu kehossa ja mielessä. Keskity hengitykseen. Anna mieliteon tulla ja mennä.

Lähteitä ja lisälukemista:


Takaisin muutos -sivulle

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään