Blogi




Tänään tätä mieltä, huomenna jotain muuta...

Keskiviikko, Elokuu 1, 2018, 16:43

Nainen katoaa omasta halustaan.

Hannele Koon mielestä nainen voi viimeistään viisikymmentä ja plus -iässä elää, kuten itse haluaa. Päästää irti, unohtaa päähänpinttymät, pukea päähänsä propellilippiksen kuin vapauden symbolin ja kadota.

Velvollisuudet vähenevät. Ystävällinen työnantaja vapauttaa naisen työvelvoitteista. Lapset elävät omaa elämäänsä, ainakin toivottavasti, ja parasta, mitä nainen voi tehdä, on jättää heidät elämään sitä. Puolisokin saattaa elää toisessa todellisuudessa, ehkä itseään etsimässä hänkin. Kun ideaalinaisen normi on nuorehko nainen, saa viisikymppinen kuulla kaikkialla, että hän on kehityksestä jälkeenjäänyt, it-taidoton, muutosvastarintainen ja liian lihava.

Hannele Koo antaakin neuvon: katoa konkreettisesti. Osta halpa lentolippu ja sen jälkeen halpa bussilippu. Hanki itsellesi edullinen majoitus pikkukaupungista. Ota mukaan tietokone, puhelin ja vaihtovaatteet. Elä vieraassa kaupungissa, haistele ilmapiiriä, kirjoita kirja, maalaa taulu. Tutustu ihmisiin. Tee sitä juuri niin kauan kuin sinua huvittaa. Älä kuuntele muita! He tietävät toki, että menetät mahdollisuutesi työllistyä tai olet vaarassa kadottaa avioliittosi tai, mikä kauheinta, tärväät pahan päivän varalle tarkoitetut säästöt. Mutta siitä huolimatta! Tule takaisin vasta sitten, kun olet keksinyt, mitä haluat loppuelämälläsi oikeasti tehdä.

Lopullisesti ei tarvitse kadota. Hannele Koo muistuttaa, että vapaus ei ole synonyymi sille, että hylkää koko elämänsä. Se ei ole tarpeen. Kyse on vain siitä, että joskus naisen on tarpeen ottaa aikaa itselleen, ehkä jossakin kaukana poissa, ja jos se aika on nyt tai koskaan, silloin tulee toimia eikä jäädä odottamaan sopivaa hetkeä.

Hannele Koo suosittelee viisikymppisille propellilippiksen pukijoille pikkukaupunkien ohella vaikkapa seuraavia B-alkuisia vähän isompia kaupunkeja: Berliini, Budapest, Bratislava, Barcelona.


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät

Blogin kirjoittajat
ovat Oma huone -työryhmän jäseniä ja kertovat huomioitaan sivuston aihepiireistä ja vähän muustakin maailmanmenosta, välillä kieli poskessa ja välillä tiukasti keskellä suuta, joskus silmälasit vinossa ja kukkahattu kireällä muttei koskaan pahaa tarkoittaen.
Tuulia on viisikymppinen tyhjän pesän hautoja, joka yrittää ymmärtää ajan kulumista ja päästä sinuiksi ikääntyvän itsensä ja maailman kanssa.
Hannele Koo, viisikymmentä ja risat, kiinnittää huomiota havaitsemiinsa ikäsyrjiviin käytäntöihin, mutta on siitä huolimatta aidosti hellä ja kiltti humanisti. Ainakin useimmiten.
Vastatuuleen huutelija ihmettelee, äimistelee ja ärsyyntyy, kysyy mieluummin kuin vastaa eikä halua olla valju keskitien kulkija (vaikka todellisuudessa onkin).
(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään