Sukututkijan tietolähteitä – Nice Room Sukututkijan tietolähteitä

Sukututkijan tietolähteitä

Suvun omat lähteet:

  • elossa olevien sukulaisten kertomukset
  • valokuvat, kirjeet, postikortit, päivä- ja muistikirjat, vieraskirjat, perheraamatun sukupuu
  • asiakirjat (virkatodistukset, kauppakirjat, velkakirjat, perukirjat, kaste-, rippi-, koulu- ja työtodistukset, testamentit, kunniakirjat ym.)
  • ullakoiden ja kellarikomeroiden tavara-aarteet
Perukirjat

Perukirja on luettelo vainajan omaisuudesta, varoista ja veloista. Vuodesta 1734 laki on velvoittanut tekemään jokaisesta kuolinpesästä perunkirjoituksen. Luetteloita kuolleen omaisuudesta laadittiin yleisesti sitä ennenkin, ja niissä saatettiin luetella esineistö lusikka lusikalta, eläimet nimeltä mainiten ja jopa käyttövaatteet.
     Lain noudattamista ei kuitenkaan valvottu tarkkaan, joten kaikilta ei perukirjaa löydy. Se saatettiin myös tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä jälkikäteen, ja kaikkien kohdalla virallista perunkirjoitusta ei tehty lainkaan. Perukirjat yleistyivät laajemmin vasta 1800-luvun lopulla.
     Yli 50 vuotta vanhoja perukirjoja säilytetään alioikeuksien, hovioikeuksien ja seurakuntien arkistoissa. Alle 50 vuotta vanhat löytyvät alioikeuksista, vuodesta 1995 lähtien verotoimistoista.
    Perukirjojen etsimisen voi aloittaa Vakka-arkistotietokannasta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action

Lisää aiheesta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Perukirjat
Kirkonkirjat

Kirkonkirjoissa on tiedot kastetuista, ripille päässeistä, vihityistä ja kuolleista.
     Uudemmat kirkonkirjat löytyvät paikallisista kirkkoherranvirastoista, Helsingissä keskusrekisteristä, ja noin vuotta 1850 vanhemmat maakunta-arkistoista.
Maailmanlaajuinen henkilörekisteri FamilySearch

FamilySearch on mormonikirkon keräämä maksuton tietokanta, josta voi hakea tietoja ja asiakirjoja ympäri maailmaa.
www.familysearch.org
Arkistojen Portti

Suomalaisten arkistojen yhteisestä verkkopalvelusta löytyy linkkejä mm. henkilöhistoriallisiin lähteisiin ja asutushistoriaan liittyviin hakemistoihin. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Etusivu
Kansallisarkisto

Kansallisarkistossa on laaja valikoima tietoaineistoa eri aloilta.
https://www.arkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat

Kansallisarkiston kokoelmiin kuuluu muun muassa
  • sota-arkisto, joka sisältää aineistoa sotiin osallistuneista 1600-luvulta alkaen. Henkilö- ja palvelustietojen lisäksi arkistosta saattaa löytyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi henkilön ulkonäöstä, terveydentilasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista.
  • maakunta-arkistot, joissa on alueellisten virastojen ja laitosten asiakirjoja ja noin vuotta 1850 vanhemmat kirkonkirjat mikrofilmeillä.
Museovirasto

Museoviraston kokoelmista löytyy esimerkiksi kulttuuriympäristö- ja kotiseutukuvauksia, tietoa rakennushistoriasta ja erilaista kuva-aineistoa.
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkisto

SKS:n arkisto on perinteen ja kulttuurihistorian aarreaitta, joka sisältää muun muassa valokuvia, äänitteitä ja kansalaisten lähettämiä kirjoituksia eri elämänaloilta.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.WktOcvaYOtI
Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet. Lisäksi Kansalliskirjaston verkkosivuilta löytyy vanhoja aikakauslehtiä, pienpainatteita ja muuta aineistoa, joista valtaosa on vapaasti käytettävissä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/
Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA

ELKAn arkisto on hyvä tietolähde silloin, kun kaipaa tietoa yksittäisestä yrityksestä tai esimerkiksi jonkin paikkakunnan elinkeinoelämästä. Arkistossa on kirjallisen materiaalin lisäksi piirroksia, karttoja, valokuvia ja äänitallenteita.
www.elka.fi
Karjala-tietokanta

Säätiön ylläpitämä tietokanta sisältää luovutettua Karjalaa ja sen väestöä koskevaa tietoa.
https://katiha.mamk.fi/Karjalatk
HisKi-tietokanta

HisKi on kirkonkirjoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta. Se sisältää sata vuotta vanhempia tietoja Suomen seurakunnista
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Kotimaisten kielten keskus Kotus

Kotuksen verkkosivuilta löytyy tietoa murteista ja paikannimistä, karttoja, paikallistarinoita vuosilta 1879–1882 ym.
https://www.kotus.fi/palvelut/arkistot
Valmiit sukututkimukset

Painetun sukututkimuksen keskeisin lähde on Leif Metherin kokoama Sukuhakemisto, jossa on kaikki vuoteen 1991 mennessä julkaistut sukututkimukset. Myöhempiä tutkimuksia voi etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjastotietokannasta https://www.genealogia.fi/kirjastotietokanta
     Sukukirjoja voi hakea myös yliopistokirjastojen Melinda-tietokannasta. Lisäksi kannattaa kirjoittaa tiedusteluja sukututkijoiden keskustelufoorumeille Suku Forum (http://suku.genealogia.fi/) ja SukuHakuri (http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/).
Muuta

Suomen historiaverkko Agricola on historia-alan linkkikirjasto, josta voi olla sukututkijalle iloa ja hyötyä.
http://agricola.utu.fi/historian-aarelle/Etusivu

Hyödyllisiä saattavat olla myös Työväen arkisto (http://www.tyark.fi/index.php), Porvarillisen työn arkisto (http://arkisto.kokoomus.net/) sekä erilaiset paikallisarkistot.

Yleiseksi tausta-aineistoksi sopii Perttu Immosen kirja Suomen rahvaan historia, joka seuraa kolmen eri puolilla Suomea eläneen suvun elämää 1400-luvulta 1800-luvun alkuun. Kirja pukee historiantutkimuksen suku- ja kyläkeskeiseen kertomusmuotoon, mikä antaa kansasta ja sen elämästä monipuolisemman ja elävämmän kuvan kuin pelkät asiakirjat ja arkistot.
Takaisin historiani-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään