Suomalaiset jakautuvat geneettisesti kahteen pääryhmään – Nice Room Suomalaiset jakautuvat geneettisesti kahteen pääryhmään

Suomalaiset jakautuvat geneettisesti kahteen pääryhmään

Suomalaisten geeniperimässä on ainutlaatuisia piirteitä. Suomi on syrjäinen maa kaukana pohjoisessa. Pienen perustajajoukon ja geneettisen eriytymisen takia muodostamme tutkimuksen kannalta kiinnostavan populaation. Siitä on hyötyä erityisesti geneettisten sairauksien tutkimuksessa, mutta se voi valottaa myös lähihistoriaa uudella tavalla.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tuoreessa tutkimuksessa saatiin entistä yksityiskohtaisempaa tietoa Suomen sisäisistä geneettisistä eroista. Uusimpien tutkimusmenetelmien avulla suomalaiset pystyttiin jakamaan aiempaa tarkemmin geneettisiin ryhmiin.

FIMMin tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen geneettistä rakennetta ennen 1900-luvun loppupuolen muuttoliikkeitä ja kaupungistumista. Niinpä mukaan valittiin ennen 1970-lukua syntyneitä suomalaisia, joiden vanhemmat ovat syntyneet alle 80 kilometrin päässä toisistaan, jotta heidän genominsa pystyttiin paikantamaan tarkasti Suomen kartalle. Tutkimuksen tulokset kertovat siis Suomen geneettisestä rakenteesta ennen 1950-lukua. Sen jälkeen väestö on sekoittunut.

Tutkimuksen aineisto pohjautui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-tutkimukseen, jossa selvitetään kroonisten tarttumattomien tautien riski- ja suojatekijöitä suomalaisessa väestössä.
Itä- ja länsisuomalaiset

Eri puolilta Suomea kerättyjen DNA-näytteiden perusteella suomalaiset ryhmiteltiin geeniperimältään mahdollisimman samankaltaisiin ryhmiin. Ryhmittelyssä hyödynnettiin tietoa yli 230 000 geenimerkistä.

Ryhmät muodostavat kartalle sijoitettuna selkeitä keskittymiä. Geneettinen pääjako halkaisee Suomen itä-länsisuunnassa ja noudattaa suurin piirtein vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa. Tutkimus ei kuitenkaan anna vastausta siihen, mistä näiden kahden rajan samankaltaisuus johtuu.

Kirjoitetun historian mukaan pysyvä ympärivuotinen asutus levisi Itä- ja Pohjois-Suomeen vasta 1500-luvun puolivälissä. Uudisasukkaita tuli erityisesti Etelä-Savosta. Siksi Etelä-Savo kuuluu geneettisesti samaan ryhmään Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa.

Sekä itä- että länsisuomalaisten ryhmä jakautuu eteläiseen ja pohjoiseen alaryhmään, ja nämä edelleen omiin alaryhmiinsä. Yhteensä alaryhmiä on kymmeniä. Tarkimmalla tarkkuudella saatiin 52 alaryhmää, joiden jako noudattaa yllättävän tarkasti suomen vanhoja murrealueita.

Väestön geneettisen hienorakenteen ymmärtäminen on tärkeää lääketieteellisen tutkimuksen kannalta, jotta sairastuneita voidaan verrata saman geneettisen taustan omaaviin terveisiin yksilöihin. Geenit kertovat kuitenkin omaa kieltään myös historian merkittävistä tapahtumista. Tutkijat pystyvät lukemaan geeneistä esimerkiksi luovutetun Karjalan alueelta muualle Suomeen siirtyneiden ihmisten kulkureittejä.
Genomitietojen perusteella suomalaiset jakautuvat kahteen ryhmään: itäiseen (siniset) ja läntiseen (punaiset). Turkoosit täplät kuvaavat yksilöitä, jotka eivät kuulu selvästi vain jompaankumpaan ryhmään.
Lue lisää tutkimuksesta ja geeniperimän perusteella jaotelluista ryhmistä osoitteesta https://www.fimm.fi/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/finnpopgen. Sivulla on asiaa havainnollistavia karttoja.
Takaisin historiani-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään