Ajattelumme on altis vääristymille

Ajattelumme on kaukana rationaalisesta, toisin kuin saatamme kuvitella. Se seurailee silti tiettyjä kaavoja. Meillä on taipumus painottaa havaintoja ja informaatiota tietyillä, todellisuutta vääristävillä tavoilla, jotka ovat jossain määrin ennustettavia. Tällaisia virheellisiä ajattelumalleja kutsutaan kognitiivisiksi vinoumiksi tai vääristymiksi.

Kognitiivisia vinoumia on meillä kaikilla. Niitä ei voi täysin välttää mutta niitä voi oppia tunnistamaan.
Ajattelua vääristäviä vinoumia on lukemattomia. Tässä muutamia:

Vahvistusvinoumalla tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on taipumus suosia tietoa, joka tukee heidän ennakkokäsityksiään. Omien näkemysten vastainen tieto jätetään yksinkertaisesti huomioimatta.

Jälkiviisausvinouma saa meidät ihmettelemään, miten jotakin jälkikäteen tarkasteltuna ilmiselvältä näyttävää asiaa ei muka kyetty ennakoimaan. Jälkiviisauden turvin on helppo unohtaa, että tapahtumahetken tietojen varassa mahdollisia kehityskulkuja oli muitakin. Asiat olisivat aivan yhtä hyvin voineet mennä toisin.

Lopputulosharha tarkoittaa, että arvioimme jotakin päätöstä tai prosessia pelkästään lopputuloksen perusteella, vaikka lopputulos on monen tekijän summa eikä suoraan kerro prosessin laadusta mitään.

Ankkurointivaikutus tarkoittaa taipumusta painottaa ensimmäisenä tarjottua tietoa ja tehdä päätökset sen varassa.

Saatavuusharhalla tarkoitetaan taipumusta arvioida todennäköisemmäksi ja yleisemmäksi asiaa, joka on tutuin ja josta on saatavilla eniten tietoa tai joka on tapahtunut äskettäin ja on siksi helpoin palauttaa mieleen.

Haloefekti eli sädekehävaikutus tarkoittaa, että ihmiseen tai asiaan, jolla on jokin silmäänpistävä myönteinen ominaisuus, liitetään muitakin positiivisia piirteitä. Sen vastakohta on stigma-ilmiö. Kun siis olemme havainneet ihmisessä jonkin positiivisen (tai negatiivisen) ominaisuuden, pidämme automaattisesti hänen muitakin ominaisuuksiaan vastaavasti hyvinä (tai huonoina).

Yksimielisyysharha saa meidät yliarvioimaan oman mielipiteemme yleisyyden ja kuvittelemaan, että kaikki muut ajattelevat samalla tavalla.

Ylivertaisuusvinouma tarkoittaa taipumusta yliarvioida omat tiedot ja taidot. Mitä vähäisemmät ne ovat, sitä paremmiksi ihminen itse ne arvioi. Ylivertaisuusvinouma tunnetaan myös nimellä Dunning-Kruger-vaikutus.

Uponneiden kustannusten harha saa meidät ajattelemaan, että aloitettua hommaa on pakko jatkaa, vaikka se ei suju lainkaan niin kuin pitäisi, koska siihen on käytetty jo niin paljon aikaa tai rahaa. Muuten tähän mennessä tehty työ menee hukkaan.

Lähteitä ja lisälukemista:

  • Tiina Huttu & Reidar Wasenius, Personal Brainer: Treenaa aivosi vireiksi. WSOY 2016.
  • Daniel Kahneman, Ajattelu nopeasti ja hitaasti. (Suom. Kimmo Pietiläinen.) Terra Cognita 2012.
Palaa minä-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään