Vaihdevuodet: selkä märkä, emätin kuiva

Kuumia aaltoja, kuivuvia limakalvoja, unettomuutta, mielialaoireita. Tai sitten ei. Vaihdevuosioireet ovat yhtä yksilöllisiä kuin naisetkin.
Toisia ajatus vaihdevuosista rassaa jo etukäteen, toiset eivät uhraa niille ajatustakaan ennen kuin ne osuvat kohdalle. Etukäteen murehtiminen onkin turhaa, sillä oireet ovat yksilöllisiä, ja joillekin onnekkaille niitä ei tule lainkaan.

Jonkinlaista osviittaa siitä, mitä on odotettavissa, saa tarkkailemalla perheen ja suvun vanhempia naisia. Vaihdevuosioireet ovat jossain määrin perinnöllisiä, samoin vaihdevuosien alkamisajankohta.
Mikä menopaussi?

Vaihdevuodet ovat ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Ensin laskee keltarauhashormonin ja sen jälkeen estrogeenin tuotanto.

Tavallisesti kuukautiskierto aluksi lyhenee ja sitten pitenee, kunnes vuoto loppuu kokonaan. Suomalaisilla naisilla se tapahtuu keskimäärin 51-vuotiaana, suurimmalla osalla 45–55-vuotiaana, mutta vaihtelu voi ulottua jopa 40:stä ikävuodesta 60:een.

Näitä viimeisiä kuukautisia kutsutaan menopaussiksi. Arkipuheessa termejä menopaussi ja vaihdevuodet käytetään toistensa synonyymeina, mutta täsmälleen ottaen niillä on eroa. Vaihdevuosilla viitataan koko siihen ajanjaksoon, jonka aikana naisen hedelmällinen ikä päättyy ja jolloin hormonitoiminnan muutokset aiheuttavat erilaisia oireita.

Oireet johtuvat pääasiassa estrogeenitason laskusta, ja ne voivat alkaa jo ennen menopaussia eli kuukautisvuodon päättymistä. Pahimmillaan ne ovat yleensä vuoden sisällä menopaussista. Kaikilla oireita ei ole juuri lainkaan, toisilla ne voivat olla hyvinkin vaikeita ja kestää vuosikausia.
Hiki virtaa

Tavallisin vaihdevuosioire ovat kuumat aallot eli äkilliset hikoilukohtaukset. Niistä kärsii 70–80 prosenttia naisista, mutta hankalia ne ovat vain 20 prosentilla.

Hikoilu tukee puuskittain, ja sitä voi esiintyä päivällä tai yöllä. Aluksi tulee voimakas sisäinen lämmön tuntemus. Sitä seuraa nopeasti ihoverisuonten laajeneminen ja lämmön haihtuminen, mikä saa ihon lämpötilan nousemaan. Se aiheuttaa voimakasta hikoilua etenkin ylävartalossa ja niskassa. Samalla kasvot ja kaula alkavat punoittaa. Monella voi olla myös sydämentykytystä.
Kuumien aaltojen perimmäistä syytä ei tunneta, mutta ilmiöön liittyy verisuonten supistumista ja laajenemista ja sympaattisen hermoston lisääntynyttä aktiivisuutta, mikä voi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa epäedullisia muutoksia rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa.

Vaihdevuosien jälkeen naisten sydän- ja verisuonisairauksien riski kohoaa, sillä estrogeeni suojaa verisuonia kovettumiselta. Siksi estrogeenihoito paitsi helpottaa vaihdevuosioireita – erityisesti kuumia aaltoja – myös suojaa sydäntaudilta. Suoja koskee kuitenkin vain terveitä verisuonia. Jos kovettumista on jo tapahtunut, estrogeeni saattaa vaikuttaa haitallisesti.

Oirehtivien ja oireettomien naisten sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyssä on tutkimusten mukaan eroa. Runsaista kuumista aalloista kärsivillä naisilla verisuonten laajenemiskyky on suurempi kuin täysin oireettomilla. Siksi he hyötyvät estrogeenihoidosta enemmän. Naisilla, joilla kuumia aaltoja ei ole, suun kautta otettava estrogeeni vähentää verisuonten laajenemiskykyä entisestään ja aiheuttaa verenpaineen nousua.
Unettomuutta ja mielialaoireita

Kuumien aaltojen ohella moni kärsii unettomuudesta. Usein se liittyy yöllisiin hikoilukohtauksiin, mutta unettomuutta voi esiintyä myös itsenäisenä oireena. Osalle naisista univaikeudet ovat ainoa vaihdevuosioire.

Unettomuus voi tarkoittaa nukahtamisvaikeuksia, unen katkonaisuutta tai liian varhaista heräämistä. Niistä seuraa päiväväsymystä ja suorituskyvyn sekä elämänlaadun heikkenemistä.

Tilapäisistä unihäiriöistä ei tarvitse kantaa huolta, niistä kärsii lähes jokainen joskus, mutta kroonisena ne ovat oire, johon on syytä hakea apua. Univaje on monen sairauden riskitekijä ja muun muassa altistaa ylipainolle.
Vaihdevuosien aikana saattaa esiintyä myös erilaisia mielialaoireita. Monet kokevat alakuloisuutta, mielialan vaihteluita, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta, aloitekyvyttömyyttä tai muistihäiriöitä. Psyykkisten oireiden yhteys estrogeenitasoon on kuitenkin epäselvä. Kaikkien naisten estrogeenitaso laskee, mutta vain osa saa mielialaoireita. Jotkut kokevat päinvastoin voivansa entistä paremmin. Osa mielialaoireista voi johtua univajeesta.

Unihäiriöiden ja psyykkisten oireiden taustalla voi olla muutakin kuin hormonit. Vaihdevuosiin ajoittuu isoja muutoksia elämässä. Lapset aikuistuvat ja lähtevät kotoa. Omat ja puolison vanhemmat saattavat sairastua ja tarvita apua. Työelämän muutokset voivat uuvuttaa, ja pitkä parisuhdekin saattaa kyllästyttää ja saada voimaan huonosti. Jos elämässä on samanaikaisesti useita kuormittavia tekijöitä, niiden vaikutusta voi olla vaikea erottaa hormoneista johtuvista oireista.
Ohenevat limakalvot ja seksielämä

Moni kärsii vaihdevuosien aikana seksielämän ongelmista. Emättimen limakalvot ohenevat ja kostuminen heikentyy, mikä voi aiheuttaa yhdyntäkipua. Ohentuneet limakalvot myös rikkoutuvat helposti ja niiden vastustuskyky heikkenee. Se altistaa emätintulehduksille. Erilaista kutinaa ja kirvelyä voi esiintyä ilman tulehdustakin.

Seksuaalinen haluttomuus on yleistä, mutta sitäkään ei esiinny kaikilla. Haluttomuutta lisäävät vartalossa tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat itsetuntoon ja voivat herättää pelkoa seksuaalisen viehätysvoiman katoamisesta.

Limakalvojen kuivuuteen ja yhdyntäkipuihin auttavat kosteusgeelit, liukuvoiteet ja estrogeenihoito, mutta haluttomuuteen ei ole lääkettä. Koska syyt ovat yleensä psyykkisiä tai yleisestä elämäntilanteesta johtuvia, apua on haettava esimerkiksi itsetunnon vahvistamisesta, parisuhteen parantamisesta, seksitapojen vaihtelusta tai seksuaaliterapiasta. Haluttomuus sinänsä ei tietenkään ole mikään ongelma ellei se häiritse naista itseään tai muodostu ongelmaksi parisuhteelle.
Muita oireita

Estrogeenitason aleneminen näkyy kehon karvoituksessa. Hiukset ja häpykarvat ohenevat ja harvenevat, leukaan kasvaa partakarvoja. Karvoitus saattaa lisääntyä myös käsivarsissa ja jaloissa, ja joillekin ilmaantuu karvoja rintakehään ja vatsaan.

Ihon kimmoisuus vähenee. Kun aamulla herää tyynyliinan painamat juomut kasvoissa, ne ovat siinä vielä parin tunnin kuluttua. Iho myös ohenee ja kuivuu ja siihen tulee helpommin pintavaurioita. Pigmentin tuotanto heikkenee, joten iho palaa auringossa helpommin.

Joillakin esiintyy päänsärkyä, niveloireita tai ummetusta. Jotkut kärsivät huimauksesta, pahoinvoinnista tai palelemisesta. Rinnassa voi olla puristava tunne, käsissä tai jaloissa tuntohäiriöitä, ja hienomotoriikkakin saattaa reistailla.

Tavallista on myös virtsankarkailu, jota tapahtuu erityisesti fyysisen rasituksen ja ponnistuksen yhteydessä, esimerkiksi yskäistessä tai aivastaessa. Se voi saada välttämään ponnistelua myös sängyssä, ainakin alitajuisesti.

Virtsankarkailua voi hoitaa vahvistamalla lantionpohjan lihaksia. Samalla saattaa kohentua seksielämä, sillä kun emättimen lihasseinämät vahvistuvat, emätin tiukentuu ja sen tunto- ja supisteluherkkyys paranee. Lantionpohjan lihasten harjoittaminen myös opettaa rentouttamaan lihakset tietoisesti, jolloin yhdyntä saattaa helpottua.
Mikä avuksi?

Tehokkain keino lievittää vaihdevuosioireita on estrogeenihoito. Ennen lääkehoidon aloittamista on hyvä kuitenkin kokeilla lääkkeettömiä keinoja, varsinkin jos oireet eivät ole kovin voimakkaita ja häiritseviä.

Kuumia aaltoja saattaa helpottaa, jos viilentää illalla makuuhuoneen ja asettaa sängyn viereen tuulettimen. Päivisin kannattaa suosia kerrospukeutumista, jolloin hikoilukohtauksen iskiessä on helppo vähentää vaatetta.
Selvintä näyttöä on liikunnan ja erilaisten rentoutumisharjoitusten tuomasta avusta. Suomalaisessa tutkimuksessa kuumien aaltojen määrä väheni ja koettu elämänlaatu parani, kun naiset harrastivat 50 minuuttia reipasta liikuntaa neljä kertaa viikossa.

Pelkästä unettomuudesta kärsivän kannattaa suosia rauhallisempitahtista liikuntaa. Univaikeuksiin voi auttaa tunnin kävelylenkki illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Myös ruokavaliolla saattaa olla vaikutusta oireisiin. Mitään ihmeainetta ei kuitenkaan ole olemassa. Esimerkiksi soijan, lisäravinteiden tai erilaisten rohdosvalmisteiden ja muiden luontaistuotteiden tehoa ei ole kyetty tieteellisesti osoittamaan. Asiantuntijat suosittelevatkin monipuolista, terveellistä perusruokavaliota, joka sisältää runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa sekä riittävästi kalsiumia.

Oireita voivat pahentaa runsas kahvin juoni, alkoholi, voimakkaasti maustetut ruuat ja tupakointi, samoin ylipaino. Terveelliset elämäntavat ja painonhallinta ovat siis hyväksi myös vaihdevuosioireille.

Yleinen kehon ja mielen hallinta auttaa sietämään oireita ja saa ne tuntumaan vähemmän häiritseviltä. Siispä kannattaa harrastaa joogaa tai tehdä mindfulness-harjoituksia.
Vaihdevuosioireet ja työkyky

Jos herää parin tunnin välein hikilammikosta tai nukkuu muusta syystä katkonaisesti tai liian vähän, työkyky ei luonnollisesti ole päivisin huipussaan. Työhön on vaikea keskittyä myös silloin, jos joutuu koko ajan pelkäämään, iskeekö seuraava kuuma aalto kesken palaverin tai tärkeän asiakastapaamisen.

Eivät vaihdevuodet silti ole ainoa elämänvaihe, jolloin työkyky saattaa olla heikentynyt. Kun lapset sairastavat, teinit kipuilevat tai parisuhde rakoilee, töihin keskittyminen kärsii. Unettomuuskin voi vaivata minkä ikäisenä tahansa. Siksi vaihdevuosista on aivan turha kantaa syyllisyyttä. Ajanjakso kuuluu normaaliin elämään ja ikääntymiseen eikä siinä ole mitään hävettävää.
Milloin tarvitaan hoitoa?

Kun oireet ovat voimakkaita ja haittaavat normaalia elämää, on aika mennä puhumaan asiasta lääkärin kanssa. Verkkokeskustelujen kokemusasiantuntijoiden ja rohdoskauppiaiden neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Hormonihoidot herättävät tunteita, mutta päätöksiä ei kannata tehdä tunteiden varassa vaan luottaa tietoon. Gynekologi tai muu vaihdevuosioireisiin perehtynyt lääkäri on alansa asiantuntija ja seuraa ammattinsa puolesta tutkimuksia hormonihoitojen haitoista ja hyödyistä. Hän on perillä siitä, mitä niistä tällä hetkellä tiedetään ja millainen hoito kenenkin kohdalla on perusteltua.
Lähteet:

  • Hanna Hautamäki, Effects of postmenopausal hot flushes and hormone therapy on quality of life and cardiovascular autonomic function, Väitöstutkimus, Helsingin yliopisto, 2014.
  • Reetta Rutanen, Physical Exercise, Work Ability and Quality of Life in Middle-aged Women, Väitöstutkimus, Tampereen yliopisto, 2017.
  • Pauliina Tuomikoski ja Tomi Mikkola, Vaihdevuosi-iän kuumat aallot – estrogeenin verisuonivaikutusten ennustaja? Duodecim 2011;127:641–3.
  • www.terveyskirjasto.fi
Takaisin ikä-sivulle.

(c)2017, All Rights Reserved