Tunteet ja terveys

Tunteet, mieliala ja yleinen elämänasenne vaikuttavat fyysiseen terveyteen, sillä ihminen on psykofyysinen kokonaisuus: kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan.
Toistuva myönteisten tunteiden kokeminen johtaa parempaan terveyteen ja hyvinvointiin, kielteiset tunteet taas ovat merkittävä riskitekijä sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Erityisen haitallista terveyden kannalta on uupumus, johon liittyy alentunut itsetunto ja toivottomuuden tunteita. Myös masennus lisää sairastumisriskiä merkittävästi, samoin pitkään jatkuva stressi.

Tunteiden ja mielialan vaikutus terveyteen tulee esiin pitkällä aikavälillä, mutta hyvin voimakkaat tunnekokemukset – myönteisetkin – voivat laukaista sairauskohtauksia, kuten sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä.

Tunteilla on merkitystä myös siinä vaiheessa, kun sairaus on jo iskenyt. Monen sairauden hoitoennusteen on todettu riippuvan yllättävän paljon potilaan mielialasta. Kielteiset tunteet verottavat voimavaroja, joita tarvittaisiin sairauden selättämiseen.
Olemme optimisteja tai pessimistejä

Ihmisten välillä on suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon he tyypillisesti kokevat myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Osaksi on kyse elämän mittaan opituista tunteista ja tuntemisen tavoista, mutta taustalla vaikuttavat synnynnäiset ominaisuudet. Ero myönteisten ja kielteisten tunteiden määrässä voi osittain selittää yksilöiden välisiä eroja hyvinvoinnissa, terveydessä ja elämässä menestymisessä.

Kielteisiäkään tunteita ei silti kannata peitellä. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että tunteiden pitkäkestoinen peitteleminen kuormittaa sydän- ja verisuonijärjestelmää ja on ajan mittaan haitallista sen toiminnalle. Lisäksi tunteiden peitteleminen vaatii aktiivista ponnistelua, mikä näkyy muiden kognitiivisten toimintojen, kuten muistin, tilapäisenä heikkenemisenä.

Myönteisyyttä voi opetella, vaikka kuuluisikin ihmisiin, joilla kielteiset tunteet ovat hallitsevia. Jo pelkästään se, että pakottaa itsensä hymyilemään tai nauraa tekonaurua jos ei muuten naurata, vaikuttaa suotuisasti sekä mielialaan että moniin elimistön toimintoihin.

Synkinkin ihminen kokee mielihyvää ainakin joskus. Ilon ja mielihyvän lähteet kannattaa jäljittää, jotta niiden määrää voi tietoisesti lisätä. Se tekee elämästä mielekkäämpää. Samalla kohenee terveys.
Lähteet:

  • Minna Huotilainen & Leeni Peltonen, Tunne aivosi. Otava, 2017.
  • Lauri Nummenmaa, Tunteiden psykologia. Tammi, 2010.
  • www. terveyskirjasto.fi
Takaisin minä-sivulle.

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään