Kun kriisi iskee – Nice Room Kun kriisi iskee

Kun kriisi vie jalat alta


Kun kriisi iskee tai elämä saa uuden käänteen, olemiselta romahtaa pohja. Tilanteesta selviytyminen vaatii aikaa ja voimavaroja.

Kriisi tarkoittaa muutosta tai käännekohtaa, joka tavalla tai toisella muuttaa elämän. Se voi olla normaaliin elämänkulkuun liittyvä siirtymävaihe tai äkillinen traumaattinen tapahtuma, jota ei pysty ennakoimaan.

Kummassakin tapauksessa tilanne voi tuntua hallitsemattomalta, eikä aikaisemmista kokemuksista ja toimintatavoista juuri ole apua. Turvallisuudentunne murenee, ja ote elämästä tuntuu herpaantuvan. Avuttomuus valtaa mielen. Sietokyky joutuu koetukselle ja saattaa hetkellisesti ylittyä. Tilanteesta selviytyminen vaatii runsaasti voimavaroja, sillä elämä ja identiteetti on rakennettava uudelleen.

Kriisit jaotellaan yleensä kahteen ryhmään:
  • Kehitys- ja elämänkriisit
  • Traumaattiset kriisit


Kehityskriisit kuuluvat normaaliin elämänkulkuun. Ne ovat siirtymiä elämänvaiheesta toiseen. Positiivinenkin elämänmuutos voi aiheuttaa kriisin. Esimerkiksi lapsen syntymä, opiskelun aloittaminen tai eläkkeelle jääminen voi suistaa entisen elämän radoiltaan. Elämäntilanteen muutos saattaa myös nostaa pintaan vanhoja, käsittelemättä jääneitä vaikeita tunteita.

Työhön, ihmissuhteisiin tai asuinpaikkaan liittyvät muutokset ovat elämänkriisejä. Sellaisia ovat esimerkiksi työpaikan vaihtaminen tai menettäminen, uuden ihmissuhteen syntyminen tai vanhan katkeaminen ja muutto toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.

Kehitys- ja elämänkriisit ovat usein ennakoitavissa tai tapahtuvat vähitellen ja omasta aloitteesta, joten niihin ehtii varautua. Monesti ne merkitsevät uusia mahdollisuuksia ja positiivisella tavalla uudenlaista elämää, vaikka voivatkin aluksi tuntua vaikeilta tai lamaannuttavilta.

Traumaattiset kriisit sen sijaan johtuvat äkillisistä, odottamattomista tapahtumista, joihin ei itse voi vaikuttaa. Onnettomuus, läheisen yllättävä kuolema tai vakava sairastuminen, oma sairastuminen tai vammautuminen, väkivallan kohteeksi joutuminen, ennakoimaton työpaikan menetys tai puolison uskottomuus uhkaavat elämän perusrakenteita ja aiheuttavat voimakkaan tunnejärkytyksen.

Traumaattinen kriisi koostuu neljästä vaiheesta:

  • Sokkivaihe
  • Reaktiovaihe
  • Käsittelyvaihe
  • Uudelleen suuntaamisen vaihe.


Sokkivaiheeseen liittyy tapahtuman torjunta ja kieltäminen. Kaikki tuntuu epätodelliselta, aivan kuin asiat tapahtuisivat jollekulle muulle. Tunteet kytkeytyvät pois päältä.

Reaktiovaiheessa ihminen tulee tietoiseksi tilanteesta ja alkaa muodostaa käsitystä tapahtuneesta. Usein hän hakee syyllistä tai syytä. Miksi näin tapahtui? Miksi juuri minulle? Reaktiovaiheeseen voi liittyä hämmentäviä tuntemuksia, kuten tunne menetetyn ihmisen läsnäolosta. Traumaattinen tapahtuma toistuu mielessä niin hereillä ollessa kuin unessakin. Myös ruumiilliset oireet ovat tavallisia, esimerkiksi sydämentykytys, vapina ja hikoilu. Reaktiovaiheessa tarvitaan kuuntelijaa ja konkreettista tukea arjesta selviämiseen.

Käsittely- ja työstämisvaiheessa tapahtuma aletaan vähitellen hyväksyä ja sen vaikutukset omaan elämään ymmärtää. Tapahtunutta aletaan käydä läpi tietoisesti, ja ihminen alkaa olla valmis kohtaamaan uuden elämäntilanteensa. Hän tekee aktiivista suru- tai traumatyötä. Käsittelyvaiheessa aletaan usein pohtia omaa identiteettiä ja arvomaailmaa.

Kriisin työstämisvaiheessa voi saada apua terapeuttisesta kirjoittamisesta. Se on yhdysvaltalaisen traumatutkijan James W. Pennebakerin kehittämä menetelmä, joka on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi itsehoitokeinoksi monenlaisissa kriiseissä.

Uudelleen suuntautuminen voi jatkua koko elämän. Kriisi alkaa hiljalleen muuttua osaksi elämää ja identiteettiä, ja siitä tulee osa henkilökohtaista elämäntarinaa. Elämänilo alkaa palautua, ja ihminen pystyy miettimään tulevaisuutta. Kriisi ei unohdu, mutta se ei enää hallitse tunne- ja ajatusmaailmaa.

Kriisin kokeminen on kuitenkin aina yksilöllistä eikä välttämättä etene edellä esitetyn mallin mukaan. Jokainen työstää asioita omalla tavallaan. Eri vaiheet voivat myös mennä limittäin, ja välillä saattaa tulla takapakkia, jolloin palataan johonkin aiempaan kriisin vaiheeseen.

Rankankin kriisin jälkeen useimmat toipuvat. Jälkeenpäin moni pystyy näkemään kriisissä positiivisiakin puolia. Kriisin kokenut voi löytää itsestään voimavaroja, joita ei tiennyt omaavansa. Hän saattaa kokea arvojensa asettuneen oikeaan järjestykseen ja tuntee kenties ymmärtävänsä elämää ja itseään hivenen paremmin.

Lähteitä ja lisätietoa:


  • www.terveyskirjasto.fi
  • www.mielenterveysseura.fi
  • Juhani Ihanus (toim.), Sanat että hoitaisimme. Terapeuttinen kirjoittaminen. Duodecim 2009.
  • Terhikki Linnainmaa, Kriisit ja kirjallisuusterapia. Teoksessa Silja Mäki & Terhikki Liinainmaa (toim.) Opas kirjallisuusterapiaan. Duodecim 2005.
Takaisin muutos -sivulle

(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään